Käsitteet
Ennakkoluulo  |   Etninen identiteetti  |   Etninen ryhmä  |   Etnisyys  |   Etnosentrismi vs kulttuurirelativismi  |   Globalisaatio / lokalisaatio  |   Hybridiys, ylirajaisuus ja ylikansallisuus  |   Identiteetti, status ja rooli  |   Ihmiskauppa (trafficking) ja ihmissalakuljetus (human smuggling)  |   Ihmiskäsitykset  |   Ihmisoikeudet  |   Inklusiivinen koulutus  |   Kansainvälisyyskasvatus  |   Kansalaisuus, kansallisuus  |   Kantaväestö ja valtaväestö  |   Kehitys ja kehittäminen  |   Kieli  |   Kolonialismi / Imperialismi / Post-kolonialismi / Uuskolonialismi  |   Kotouttaminen = integrointi  |   Kotoutuminen = integroituminen  |   Ksenofobia / xenofobia / vieraspelko / muukalaiskammo  |   Kulttuurienvälinen kompetenssi  |   Kulttuurienvälinen viestintä  |   Kulttuurienvälinen vuorovaikutus  |   Kunniaväkivalta  |   Maahanmuuttaja  |   Media  |   Medikalisaatio  |   Minä, persoona  |   Monikulttuurinen koulutus  |   Monikulttuurinen työyhteisö  |   Monikulttuurinen työyhteisö  |   Monikulttuuriset identiteetit  |   Monikulttuurisuus  |   Monikulttuurisuuskasvatus  |   Nationalismi  |   Pakolainen ja turvapaikanhakija  |   Perehdyttäminen  |   Perhe ja lähisuhdeväkivalta  |   Perheenyhdistäminen  |   Rasismi / rotusyrjintä / rotusorto  |   Rotu  |   Selkokieli  |   Siirtolainen ja siirtotyöntekijä  |   Stereotypia eli yleistys  |   Suvaitsevaisuus  |   Syrjintä  |   Syrjäytyminen  |   Taiteen ja monikulttuurisuuden kosketuspintoja  |   Toiseus  |   Transkulttuurisuus  |   Ulkomaalainen  |   Ulkosuomalainen ja paluumuuttaja  |   Uskonto  |   Uussuomalainen  |   Vapaaehtoinen ja pakotettu muutto Suomeen  |   Vähemmistö  |   Yhdenvertaisuus  |   Yhteiskunta  |   Ylirajaiset perheet ja hoivasuhteet (global care chains)  |       
Etnisyys
  • Etnisyys tarkoittaa kansaa tai ihmistä (kreikan ethnos).
  • Etnisyyttä on usein käytetty korvaamaan "rotu" -sanaa, jolla  on ollut biologinen sävy ja ehkä rasismiakin provosoiva
      merkitys.
  • Etnisyys termiä aloitettiin käyttää toisen maailman sodan jälkeen, jolloin haluttiin painottaa uuden termin uusia merkityksiä.
  • Nykyisin etnisyyttä ei enää pidetä biologiseen perimään  liittyvänä muuttumattomana ominaisuutena.
  • Etnisyys joustaa, muuttuu ja vaihteelee eri aikakausina ja  tilanteittain.
Harva maa on etnisesti yhtenäinen
 
”Ihmiset tulevat tietoisiksi kulttuuristaan ollessaan sen rajamailla: kohdatessaan toisia kulttuureita, oppiessaan uusia tapoja tehdä asioita tai huomatessaan ristiriitoja omaan kulttuuriinsa nähden" (Anthony P Cohen).
 
Kulttuurierojen ilmaisuja
Vaikka kulttuurierot pienenevät eri ryhmien välisten yhteyksien lisääntynyttä ja modernisaatiokehityksen myötä, samalla etnisen identiteetin ja tiedostamisen merkitys kasvaa. "Näyttää siltä, että mitä samankaltaisemmiksi ihmiset tulevat, sitä enemmän he pyrkivät erottumaan toisistaan” (Hylland Eriksen 2004, 341.)

Etnisyyden eri asteet
Don Handelmanin (1977) typologia etnisen yhteenkuuluvuuden neljästä eri asteesta:
a) Etninen kategoria: etnisyys on identiteetti, jota uusinnetaan useiden sukupolvien ajan alkuperämyyttien ja sisäryhmäavioliiton avulla. Etnisyys merkittävää kotitalouden ja sukulaisuusjärjestelmän piirissä.
 
b) Etninen verkosto: etnisen ryhmän sisäinen kanssakäymisen järjestelmä, jonka sisällä arvot ja arvostukset liikkuvat. Sukulaisuuden ylittävät etniset verkostot avuksi esimerkiksi aviopuolisota, taloa tai työtä etsittäessä.
 
c) Etninen liittouma, jonka jäsenet ovat järjestäytyneet korporaatioksi; eli yhteisö, jolla on yhteisiä, koko etnisen ryhmän puolesta määriteltyjä tavoitteita.
 
d) Etninen yhteisö: etninen ryhmä, jolla on oma maa-alue käytössään. Etnisen yhteenkuuluvuuden korkein aste, jolla on etninen identiteetti, etniset verkostot, liittouma ja maa-alue.

Etnisyyden suhteellinen merkitys vaihtelee paljon.
 
Etninen identiteetti ja etninen järjestelmä näyttävät olevan kaksinapainen kokonaisuus tai saman kolikon eri puolia, jossa on kyse sekä henkilökohtaisesta minäkuvasta että ryhmän etujen ajamisesta.
Simon Harrison (2000) käyttäen Weinerin käsitettä ’omaisuus, josta ei voi luopua’ (inalienable possessions) ”tarkastelee etnisen identiteetin symboleja ja merkkejä minuuden ydinelementteinä, joilla ei voida käydä kauppaa. Kun yksi ryhmä yrittää omia toisen ryhmän symbolit kaupallistamalla ne tai kopioimalla nousun myötä (esim. sanskritisaatio), pyrkii jälkimmäinen ryhmä suojelelmaan etnistä omaisuuttaan eli niitä symboleja, esineitä ja tietoa, joiden varaan sen identiteetti rakentuu. Tämänkaltaisissa tilanteissa identiteetti ja politiikka kietoutuvat toisiinsa.
Menneisyyden ideologinen käyttö
 
Lähteet
 
Harrison, Simon. 2000. Identity as a Scarce Resource. Social Anthropology 7:3, 239-252.
Hylland Eriksen, Thomas. 2004. Toista maata? Johdatus antropologiaan. Helsinki: Gaudeamus. s. 339, 348-349.
Weiner, Annette B. 1992. Inalienable Possessions: The Paradox of Keeping-while-giving. Berkeley: University of California Press.