Käsitteet
Ennakkoluulo  |   Etninen identiteetti  |   Etninen ryhmä  |   Etnisyys  |   Etnosentrismi vs kulttuurirelativismi  |   Globalisaatio / lokalisaatio  |   Hybridiys, ylirajaisuus ja ylikansallisuus  |   Identiteetti, status ja rooli  |   Ihmiskauppa (trafficking) ja ihmissalakuljetus (human smuggling)  |   Ihmiskäsitykset  |   Ihmisoikeudet  |   Inklusiivinen koulutus  |   Kansainvälisyyskasvatus  |   Kansalaisuus, kansallisuus  |   Kantaväestö ja valtaväestö  |   Kehitys ja kehittäminen  |   Kieli  |   Kolonialismi / Imperialismi / Post-kolonialismi / Uuskolonialismi  |   Kotouttaminen = integrointi  |   Kotoutuminen = integroituminen  |   Ksenofobia / xenofobia / vieraspelko / muukalaiskammo  |   Kulttuurienvälinen kompetenssi  |   Kulttuurienvälinen viestintä  |   Kulttuurienvälinen vuorovaikutus  |   Kunniaväkivalta  |   Maahanmuuttaja  |   Media  |   Medikalisaatio  |   Minä, persoona  |   Monikulttuurinen koulutus  |   Monikulttuurinen työyhteisö  |   Monikulttuurinen työyhteisö  |   Monikulttuuriset identiteetit  |   Monikulttuurisuus  |   Monikulttuurisuuskasvatus  |   Nationalismi  |   Pakolainen ja turvapaikanhakija  |   Perehdyttäminen  |   Perhe ja lähisuhdeväkivalta  |   Perheenyhdistäminen  |   Rasismi / rotusyrjintä / rotusorto  |   Rotu  |   Selkokieli  |   Siirtolainen ja siirtotyöntekijä  |   Stereotypia eli yleistys  |   Suvaitsevaisuus  |   Syrjintä  |   Syrjäytyminen  |   Taiteen ja monikulttuurisuuden kosketuspintoja  |   Toiseus  |   Transkulttuurisuus  |   Ulkomaalainen  |   Ulkosuomalainen ja paluumuuttaja  |   Uskonto  |   Uussuomalainen  |   Vapaaehtoinen ja pakotettu muutto Suomeen  |   Vähemmistö  |   Yhdenvertaisuus  |   Yhteiskunta  |   Ylirajaiset perheet ja hoivasuhteet (global care chains)  |       
Ihmiskäsitykset
Eri kulttuureilla on erilaisia ihmiskäsityksiä. Ne ovat painottaneet erilaisia elämän ja ihmisen olemuksen aspekteja (fyysinen, henkinen, psyykkinen, sosiaalinen jne.). Ihmiskäsitysten vertailu ja miten ne vastaavat esimerkiksi kysymyksiin Keitä me olemme? Mistä me tulemme? Minne me menemme? tuovat esiin monitahoisen kuvan ihmisestä ja maailmasta.


Ihmiskäsitykset

- monistiset: ihmisen olemassaolo voidaan ymmärtää vain yhden ainoan olemisen muodon pohjalta (materia), joskus ainoaksi tosiolevaksi ajatellaan henki

- dualistiset: henki-ruumis / sielu – keho / tajunta- keho

- pluralistiset: ihminen reaalistuu monenlaisena osajärjestelmänä: näkö, ruoansulatus, sosiaalinen järjestelmä

- monopluralistiset: osajärjestelmistä muodostuu niiden erilaisuudesta huolimatta yksi kokonaisuus


Holistinen ihmiskäsitys (Rauhala 1983)

a) Tajunnallisuus rakentuu mielen varaan. Mieli on sitä, jonka varassa ymmärrämme ilmiöt ja asiat joksikin. Mieli on merkityksen antaja.

b) Kehollisuus Orgaanisessa elämässä itsessään ei ole mitään symbolista. Orgaanisen elämän piirissä elinten ja elintoimintojen keskinäinen informaatio on huomattavasti täsmällisempää kuin tajunnan niille antamat symbolit ja niiden tulkinnat

c) Situationaalisuus Ihmisen kietoutuminen todellisuuteen oman elämäntilanteensa kautta ja sen mukaisesti. Situationaalisuuden komponentit, joihin ei voi vaikuttaa: perimä, vanhemmat, kansallisuus, kulttuuripiiri, johon syntyy, ihmisestä itsestään johtumattomat luonnonmullistukset (esim. tsunami).

Holistinen ihmiskäsitys
• Valittavissa olevia: aviopuoliso, ystävät, harrastukset, tämä kurssi

• Konkreetit komponentit: ravinto, saasteet, bakteerit, virukset, ilmasto, koti

• Ideaaliset komponentit: arvot, normit, henkinen ilmapiiri, luonto koettuna.



• Ihminen ei elä kaaressa, eikä lineaarisesti; elämä on matka sisimpään (Juuti 2005).


Lähteet

Juuti, Pauli. 2005. Toivon johtaminen. Helsinki: Otava.

Rauhala. 1983. Ihmiskäsitys ihmistyössä. Holistinen ihmiskäsitys. Kuvio:wwwedu.oulu.fi/tutkimus/raijaerk/raija002.htm.

@/Rauhala, holistinen ihmiskäsitys kuvio.doc